14.11.2016

Sisaruspainia kerrakseen

Perjantaina hain 20:23 aikaan asemalta mieluisia vieraita Cismetin kanssa, kun Savu-veli ja Jenny saapuivat luoksemme kooooko viikonlopuksi.

Pennut olivat nähneet oisensa viimeksi 10-viikkoisina, joten nyt kohta 3kk pennut joutuivat hetken miettimään kuka tuo oikein on ja miksi se haisee niin tutulta. Voi miten on poitsu kasvanut!

Cismet oli heti näyttämässä kaapin paikkaa Savulle, ja kotona ne vielä jäykistelivät hetken aikaa toistensa seurassa, kunnes rentoutuivat ja leikkivät keskenään äänekkäästi yömyöhään ja lopulta meidän piti jo käskeä tomerasti että ne malttoivat rauhoittua nukkumaan. Oli ihana seurata sisarusten leikkejä keskenään pitkästä aikaa.

Savu herätti kolmen aikaan vinkumalla, eikä se tehnyt uloskaan mitään tarpeita, joten kaipa se vain tylsistyi tai herätessään ihmetteli missä on. Ulkona käytön jälkeen se rauhoittui heti takaisin nukkumaan.

Ipanat nukkuivat koko yön vapaana kämpässä, koska molemmilla alituinen paikkojen pureminen oli jo käytännössä loppunut ja molemmat osaavat tarvittaessa tehdä tarpeensa yöaikaan lehdelle.

Maailman paras joululahjamuki!!
Jotakin tuttua sinussa on, en vain saa päähäni että mitä...
Toden totta, velipoikahan se siinä! Ja eikun leikit pystyyn koooko illaksi.
Aina kun olemme Jennyn kanssa jomman kumman luona, on ajankäyttö hyvin tehokasta. Vai kertooko klo 6 aikaan treenaamaan herääminen jotakin muuta? Lauantai oli kokonaisuudessaan hyvin aktiivinen päivä. Hallilla meidän piti olla klo 7 - 9, mutta hallille pääsimme aamuheräämisen vitkuttelun vuoksi "vasta" klo 7.30 - 9.00. Tein isojen tyttöjen kanssa nopean agiharjoituksen hypyllä, kepeillä ja putkella. Jenny ja Savu tokoilivat toisessa päässä hallia.

Melin piskuiset käpälät VS Cismen jättitassut
Cismetin kanssa mentiin suoraa putkea, ja alkuun pentua piti muistutella miten putkesta mennään. Se hoksasi homman niin hyvin että pian sen meni eestaas mutkaputkea. Se palkkaantui jälleen loistavasti lelulla ja teki tosi hienosti töitä minun kanssani, sillä on mieltsin kiva keskittymiskyky. Se lähti pariin otteesen leikkimään Savun luokse, mutta palasi aina helposti takaisin minun tyköni saaden aikaan hurrrjat jahtausleikit.

Juoksentelin Cismeä karkuun ja palkkailin ohjauspuolia ja se seurasi minua hienosti lelu suussa äristen ja vaatien leikkimään. Kierreltiin muutamaan otteeseen uutena juttuna siivekettä ja naksuttelin taas 2o2o puomilla. Häkissä se odotti aika levottomasti ennen kuin tajusin laittaa häkin päälle näkösuojan. Crate Gamesia tiedossa siis! Cismet teki myös häiriöluoksarin ensimmäistä kertaa ikinä ja juoksi suoraan luokseni kaikista esineistä, leluista ja nameista piittaamatta. Tästä on tulossa myöhemmin video. Kertakaikkisen hieno likka.

Lujaa!
Täysii!
Siivekkeen kiertoa.
Siivekkeen kiertoa.
Suosikkilelu on suosikkilelu
Häiriöluoksaria
2o2o... tulossa.
... ja siinä se, 2o2o
Rakkaat penskat <3
Savulla oli mieltsin kiva lelu, Cismelle iski lelukateus.
Hyvin mahtuu, vielä.
Käväisimme kämpillä aamupalalla ja lähdimme miittaamaan Millan Kirppa-belgiä ja Trixie-seropia. Kävimme juoksuttamassa koiria noin tunnin ajan, joten automatkalla oli väsynyttä jengiä takakontissa. Kirppa jahtasi Cismetiä pariin otteeseen, joten pentu säikähti raisua leikkikaveria. Sen jälkeen se pälyili tätä hieman kauempaa. Cismet lähtee aina vinkuen juoksemaan karkuun kuin saaliseläin, minkä ymmärrän täysin. Kohti lujaa juokseva iso koira joka lopulta keilaa pienen kumoon ei liene mitenkään mukavaa. Eiköhän neiti jossain vaiheessa uskalla sanoa vähän vastaankin. Kovin tomerasti se ainakin haukkui ja uhosi, kunnes rohkeus petti aina kaverin kaahatessa kohti. Uteliaisuus kuitenkin kumpuaa aina esiin ja neiti seuraisi mielellään uusia koirakavereita ja tutustuisi niihin.

Samalla reissulla kävimme vielä Mustissa ja Mirrissä. Pennut olivat jo aika väsyjä, ja katsoivat lähinnä "ette oo tosissanne" -ilmeellä meitä kun kerroimme että mennään vielä käymään eläinkaupassa. Kaupassa pupelot saivat ihastelua osakseen ja shoppailivat kovin reippaasti itselleen treenileluja ja tonttutamineita. Tullessa reissusta kello ei vielä ollut paljon mitään, ja napsimme ulkona tonttukuvia koirista. Päätimme tsillata loppupäivän aika rauhallisesti, ja ennätimmekin laittaa kunnon gourmet-ruokaa naudasta ja herkkusienistä. Loppupäivän pennut joko nukkuivat sikeästi tai leikkivät. Yönsä ne viettivät sikeästi nukkuen.

Kirppa-belgin ja Trixie-seropin kanssa leikkimässä.
Mielenkiintoinen hännänkanto näin kahden matalakantoisen vanhemman jälkeläiseksi.
Siitäs saat iso setäkoira, minun äiti näyttää sulle!
Äitiiii, iso setäkoira sanoi pahastiiii!
Ääääitiiiii se jaaaahtaaaa.... 
Trixie ja Cicaro lumivuoren valloituksessa
Riivatun seuraajat!
Tytöt kovin samankokoisia.
Meli <3
Toisia kiinnostaa ja toisia kiinnostaa toiset asiat
Mitattiin pennut siinä lauantaina ja Savu oli mitoissa 45cm / 12,3kg. Cismet vastaavasti oli 43cm / 11,6kg eli Savu oli odotetusti kirinyt Cismetin ohitse kasvussaan. Savu on ehdottomasti pidempirunkoisempi ja sen pää on kapeampi ja kiilamaisempi sekä sillä on pidempi kuono. Cismet on typistetympi versio Savusta. Savun karvanlaatu on ehkä hieman pehmeämpää ja selästä kaareilevaa, kun taas Cismetin karva on kuin suoraan Caran karva - suorempaa ja karkeampilaatuisempaa.

Mummolassa 4-viikkoisina ja 19-viikkoisina
Sunnuntaina hillitsimme hieman itseämme ja heräsimme vasta 7 jälkeen. Lähdimme ajelemaan 9 aikaan kohti Tervoa, ja miittasimme siinä matkalla Sussua ja Linkki-bortsua. Täytyy sanoa, että siinäpä hieno bortsumies. Hieman Linkki jahtasi jälleen saaliseläimenä karkuun juoksevaa Cismetiä milloin minnekin ojaan, mutta lenkin loppua kohti Cismet pysähtyi karkuun juoksemisen sijasta ja antoi Linkin nuuskia itseään ja selkeesti päätti että ehkei iso bortsumies olekaan niin pelottava ilmestys jahtaamisesta huolimatta.

Cica ja Cara olivat aina heti puolustamassa pentuja, jos Linkki jahtasi niitä liikaa. Isot tytöt menivät rynnäköllä haukkumaan Linkille että nyt lopetat pentujen jahtaamisen tai ei ikinä enää olla hiljaa. Parin tunnin metsälenkkeilyn jälkeen suuntasimme kotikotiin tapaamaan Sani-mummoa. Sani ja Savu ottivat toisensa pitkästä aikaa tavattuaan hyvin chillisti, ja nehän olivat tavanneet viimeksi ennen pentujen luovutusikää.

Linkki-bc:tä tapaamassa.
Paimenet yhteiskuvassa
Cismet jäi kotikotiin, oli oikein mukava pitää taas puppiduuta viikko täällä. Heitin jälleen kerran heipat Jennylle ja Savupojalle bussiasemalla, hyvillä mielin ja liikaa korostamatta sitä kuinka onnekas olen että Savulla on noin hieno koti <3 Kiitos vielä Jennylle ja Savulle kivasta visiitistä!

Paimenlauman Korento 19 viikkoa
Paimenlauman Kipinä 19 viikkoa

Piiskunokkain kuvakaboom

Lisätietoja-kohdasta taas aukee loput kuvat.

10.11.2016

Omenoita putoilee





Parempia tapoja viettää lomaviikko kuin ottaa pentu hoitoon? Sitähän minäkin. Hain penskan sunnuntaina ja olin tehnyt valmiiksi to do -listan tulevalle viikolle. Tehokkaita viikkoja nämä tämmöset aina.

Pe-ma välin eli 4. -7.11. siskoni ja Aurora majailivat meillä. La-su oli uuden hallimme eli KPSH hallin avajaiset, jossa oli mätsärit lauantaina ja sunnuntaina mm. lajiesittelyä ja koirakirppari. Esitin teinikolmikon mätsäreissä, ja olipa vinhaa esittää Aurora näin 4 vuoden mätsäritauon jälkeen. Se oli ihan superloistava esiintyjä! Sillä on aina ollut mieltsin ilmava, rullaava liike vaikka se onkin tollanen pieni. Se oli niin tää on siiiistiii -fiiliksissä kehässä että se oikein pursusi intoa, joten seisominen oli melko hätäistä. Cara ja Cica lahnailivat molemmat, ne inhoavat liian ahdasta tilaa, ja hallihan oli tupaten täynnä porukkaa. Caraa inhotti miestuomari joka lähestyi sitä ylhäältä päin. Cara ei pidä edes siitä että minä kumarrun sen ylle, saatika jos joku vieras tekee näin ja puhuu samalla matalalla äänellä. Pöh. Muuten nätskä esiintyminen jos ois antanu kopeloida ihtesä. Cica esiintyi aina yhtä hienosti. Sijoja ei herunut näissä mätsäreissä, Cicarolle punainen nauha ja muille sininen. Pentua en saanut mätsäreihin mukaani koska haimme sen vasta sunnuntaina.

CTRL C + CTRL V
Sunnuntaina koetti Cismetin haku kotoa. Se oli ollut sisäsiististi kotona 3 viikon ajan, ja sen alituinen pureskelu oli vähentynyt. Vastenhyppiminen sen sijaan oli lisääntynyt huomattavasti. Ipana ei näyttänyt juuri kasvaneen sitten viime näkemän, mutta oli se 43cm ja 11,6kg eli Caran mitoissa ollaan nyt. Minunkin luonani ipana on ollut sisäsiististi, olen ravuuttanut sitä etupihalla pisulla vähän joka välissä, eikä lehdelle ole tullut kuin kahdet pisut, muualle ei toki laisinkaan. Luiden syötön vuoksi ipana oli tehnyt yöllä parit kakat sisälle, mutta nekin johtuivat täysin luiden syötöstä, mikä varmaan kolminkertaistaa shaiban määrän. Neiti pyytää kuuluvasti ulos, mikä helpottaa paljon sisäsiisteyskasvatusta. Ipana ei enää pure lainkaan käsiä tai kämppää, ja vastenhyppimisestä on tullut noottia. Sohvalla pentu viihtyisi liiankin hyvin. Miulla koirat saa tulla sohvalle, mutta ipanakin on joutunut nyt oppimaan mitä "alas" tarkoittaa, ja sen se hyvin kyllä ymmärtää.

19 viikkoinen
Neiti on älynnyt että hihna ja panta tarkoittavat kiinni joutumista, joten ulkona se teki kertaalleen sen että se ei antanut kiinni. Aloin siis välittömästi kotiin päästyämme naksuttelemaan että kun tartun hihnaan, otus saa tästä palkan. Se alkaa samantien kiemurtamaan ja kaartelemaan kun otan hihnan käsiini, joten ohjasin muoriakin jatkamaan hihnaharjoituksia kotikotona, ja ylipäänsä nyt käyttämään hihnaa vaikka kerran päivässä lenkille lähtiessä niin että hihna tarkoittaisi pennulle ulos pääsemistä, ja sitä että pian se pääsee kirmaamaan vapaana. Kunhan vaan hihna on päällä ulos mennessä, voi pennun samantien vapauttaa siitä. Ois se helppoa asua korvessa.

KUKKUU KAIKKI!! Kizmet täällä taas joko huomasitte!
Aika kova tyttö on ilmoittamaan ympäristön tapahtumista, varsinkin toisista koirista. Vilkashan tämä on, sen huomasin jo viikkokausia sitten. Neiti sai alkuun palkan kun se katsoi toista koiraa. Nyt se saa palkan vain kun se ensin katsoo toista koiraa ja sen jälkeen minua. Hienosti on hoksannut tämän. Jatkossa vastaantulevat koirat tarkoittavat aina namin mahdollisuutta, ja seuraava askel on ettei namia tule jos toiselle koiralle haukkuu, vaikka kuinka tämän jälkeen kääntyisi katsomaan minuun. Kontaktia se on hanakka ottamaan, joten ei liene vaikea pykälä siirtyä eteenpäin.

Maanantaina kävästiin yllätysglögeillä Koda-wss:n luona, siinä ootellessa kun autoon vaihettiin uusia talvikkaita. Kylläpä maistu moisen lumipyryn jälkeen. Cismet tapasi vissiin ensimmäistä vaiko toista kertaa lauman vakkarikaverin, Koda walesinspringerspanielin. Vanha, arvokas spanieliherra ei ollut moksiskaan uudesta tunkeilijasta, ja antoi pennelin natustella rauhassa sen luita. Cismet taisi tykästyä Kodaan, kovin oli rennosti ja luottavaisin mielin kylässä.

Tiistaina kävästiin kaupungilla leikkimässä ja istumassa, vähän saatiin pulujakin pöläyttää, etteivät liian kesyks alkais. Likka leikki jälleen tapansa mukaan kaupungilla paikassa kuin paikassa, mikä on näin minun näkökulmastani edelleen niin uutta ja ihmeellistä. Koira joka leikkii missä vain. Kätevää. Ai niin, kaupunkireissu heitettiin bussilla, eli kyseessähän oli likan toinen bussimatka ikuna. Ei purjonnut autoon joten tavoite täysi. Tosi rauhallinen matkustaja, sylissä katteli maisemia ja alkoi nukkumaankin. Sai taas kommenttia kuinka on kirjava pentu, ja onhan tuo.

Vahtikoirat on duty
Keskiviikkona käytiin pitkä peltolenkki hyvissä ajoin ennen treeni-iltamaa. Treeneissä tehtiin kädetöntä rataa jätesäkit päällä ja äänettömiäkin treenejä tehtiin. Juostiin myös rata mielikuvituskoiran kanssa ja kellotettiin. Tavoite oli kuvitella mahd. realistisesti, miten lujasti oma koira kulkee missäkin kohdassa. Sitten testattiin seukiks oman koiran kanssa. Tavoite oli saada arvioitu ja todellinen aika 10s sisään toisistaan. Ja minä sain sekunnin sisään, eli aika hyvin tiesin mitä nopeutta koirat kulkee. Ihan tosi nastat ja erilaiset treenit!

Pentu sai opetella häkissä odottamisen jaloa taitoa. Aloitettiin sen kanssa Crate Games -sessiot, joten tulevaisuudessa se toivon mukaan osaa odottaa häkissä aika fiinisti. Ipana odotteli häkissä sen parituntisen kun minä vedin treenit. Lopuksi se sai juosta putkea muutaman kerran, kiertää pari kertaa siivekettä, leikkiä minun kanssani, seurata minua ohjauspuolella, ansaita naksutuksia A:n kontaktilla, kuunnella keinun pamautusta ja rallittaa tonnia tsekinpaimenkoira Hipun ja parsonrussellinterrieri Millin kanssa sekä moikata australianpaimenkoira Vinskiä. Ihan mieltsin hyvää leikkiä aksakoirien kanssa! Tosi reipasta ja rentoa. Ehkä neiti onkin vain hieman valikoiva kavereidensa suhteen. Liian tungettelevia koiria ei siedä kukaan tästä laumasta.

TELVEE. Meil on ihan sigakäheen hauskaa!
Torstaihin sisältyi pentutreffit Mustissa ja Mirrissä, jotka olivat naperon toiset laatuaan. Suurien koirien puolellehan me tietysti kuuluttiin, joten siellä oli pari aika suurta koiraa jotka Cismetiä jännitti. Muutenkin se oli alkuun vähän hukassa, kiipesi turvaan laatikon päälle ja aikansa pälyiltyä se alkoi lämmetä touhulle ja seuraili toisia koiria nuuskien. Ei mikään koirasosiaalinen tapaus, vaan ihmissosiaalinen siitäkin edestä. Miulle ei koskaan oo sattunu koirasosiaalista koiraa, tai sitte en osaa sellasia itelleni kasvattaa. Niinku, luovutusikäsestä eteenpäin, kasvattaa. Onneks koirasosiaalisuus ei oo mikään välttämätön tarve, jos tästä ei koskaan mikään vieraiden koirien ylin ystävä tule. Kunhan pystyy työskentelemään toisten koirien läheisyydessä, vieraita koiria ei tartte rakastaakkaan.

Ei kiinnostaaaaaa ainii pakko kiinnostaa
Mitäs me sit tehtiin muuta viikon aikana. No harjoiteltiin target-työskentelyä, tehtiin tehokkuustreeniä, harjoiteltiin istumista, seisomista, tassunantoa ja maahanmenoa sekä harjoiteltiin koskettamaan tasistyynyä. Tehtiin itsehillintäharjoituksia sekä kotona että hallilla namikäsi-harjoituksella soveltaen, saatiin hurjasti palkkaa kun osattiin paikka ja saatiin siten kivoja kuvia, pidettiin kontaktia toisia koiria ohittaessa ja kuunneltiin ilotulitusta ja ampumista Youtubesta. Harjaamista, hampaiden katsomista ja kynnenleikkuutta kans harjoteltiin.

Tässä vasta puolet kuvasista. Lisää luvassa esimerkiks kuvapostauksen muodossa jahka joskus kässään ne. Luoja tietää kuinka paljon kuvia kertyy kun Jenny ja Savu tulevat meille viikonlopun viettoon. Tiedossa on jälleen varsin tehokas viikonloppu, vaan siitä lisää myöhemmin!

MISSÄ ON MUN SORSAT. KUKA VEI.
Suosikkirannassa kuvailemassa potretteja kaljuista ja kiukkusista.
TONNIA KARKUUN
Täysin valehtelematta paras otos koko päivänä. Kuvaa ite hampuusi. Ne on ujoja kuvattavia.
Heinikossa kähisee, tuo hampuuseista häijyisin
Kaljumel
Mene pois. Meidän saunavuoro. Soitetaa ku on valmista.
Ja tässä näin hyvät katsojat näemme kolmen hihnan ainaisen sotkeutumisongelman.
Trio Pätevät.
Mantteli on ihan yööörrrggghhh en taho ota pois en liiku.
Vauhko Poona.
Yläpystyä.
Änyyteenyt.
Sohva on numero yksi. Vahtivuorossa mä ja äiskä.
Kur... mau?