30.9.2015

Yoogaia - Furry Friend Yoga

Yhteistyössä Lemmikkiblogit ja Yoogaia
Yoogaia on Suomessa kehitetty nettipalvelu, jonka kautta voit osallistua jooga-, pilates-, syvävenyttely- ja kahvakuulatunneille silloin kun se sinulle sopii.  Joogaaminen on rentouttavaa, se vahvistaa tasapainoa ja se lisää notkeutta. Voit osallistua joko livetunneille tai katsoa tallenteita aikaisemmista tunneista. Tunneilla mukana olevat osallistujat eivät näe toisiaan, mutta halutessaan tunneille osallistuja saa web-camin kautta henkilökohtaista ohjausta joogan vetäjältä. Tunteja löytyy laidasta laitaan aina lyhyestä 15 minuutin tuokiosta 60 minuutin tuokioon. Tuntien vaativuus ja aihealue vaihtelevat paljon, joten jokaiselle löytyy todennäköisesti mieleistä jumppaa. Täältä löytyy vielä useimmiten kysyttyjä kysymyksiä palvelusta ja sen käytöstä.

Palvelu vaikutti mielestäni erittäin helppokäyttöiseltä. Hakua on mahdollista rajata esimerkiksi joogatuokion pituuden, vaativuuden ja kielen mukaan. Haulla saadaan esille vaihtoehtoja tallenteista, joista jokaisesta on kirjoitettu lyhyt kuvaus. Valitset vain mieleisen kuuloisen tallenteen ja alat joogaamaan. Teknisesti sivuston toiminnassa ei ole moitittavaa ja videot pyörivät hyvin.

Te lukijat saatte nyt mahtavan tilaisuuden. Saatte kokeilla nettijoogaa Yoogaian kautta ilmaiseksi 14 päivän ajan koodilla PAIMENLAUMA2015. Kirjaudutte vain esimerkiksi Facebookin kautta ja lisäätte koodin kun palvelu sitä kysyy. Koodi on voimassa vain Yoogaian uusille asiakkaille lokakuun loppuun saakka. Menkää ihmeessä ja testatkaa!!

Vietätkös vapaapäivää sunnuntaina 4.10. klo 14.00? Silloin pidetään Maailman eläintepäivän kunniaksi Furry Friend Yoga -joogatunti, johon voivat osallistua kaikki koirat ja heidän omistajansa ympäri maailman! Tunti pidetään englanniksi Suomesta käsin.

Kukas tykkää kilpailuista? Nappaa 28.9. - 7.10. välisenä aikana kuva jossa joogaat lemmikkisi kanssa ja osallistu Yoogaian Instagram-kilpailuun hashtagaamalla kuvaasi #yoogaiapet. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Shek O Dog Deparmentin räätälöity koiranpeti (arvo 100€).

Voit vielä halutessasi tehdä hauskan testin: "Onko lemmikkisi joogaguru?" Testin perusteella Paimenlaumasta löytyy aika monta joogagurua!

© Yoogaia
Mekin kokeilimme joogaamista Yoogaian kautta lauman kanssa. En ollut oikeastaan koskaan aikaisemmin varsinaisesti joogannut tosimielessä. Kun asettauduin lattiatasolle, lauma tuli samantien ympärilleni häsläämään hännät heiluen. Testasin 30 minuuttia kestävää joogatuokiota joka keskittyi selkään, ja kokeilin myös rauhallisempaa mindfullness-joogaa joka kesti 20 minuuttia. Alkuun oli omituista joogata tietokoneen näyttöä katsellen. Oli myös haastavaa keskittyä kuuntelemaan ohjeita näytöltä ja huomioida samalla koirat. Jos osaisin jo valmiiksi joitakin tavallisia joogaliikkeitä, minun ei tarvitsisi keskittyä niin paljon omaan asentooni ja voisi keskittyä paremmin koiriin.

Samalla tulin miettineeksi, mikä oikeastaan on koiran rooli joogassa. Ehkäpä se on se että koira saa huomiota omistajaltaan sen sijaan että koira odottaisi sivussa vailla huomiota. Itse pyrin antamaan koirilleni mahdollisimman paljon huomiota työputken välillä, joten jos tunnin joogan aikana koira voi tuntea olonsa huomioiduksi, niin hyvä vaan. Yhteinen joogatuokio lattiatasossa voi toki myös parantaa koiran ja omistajan suhdetta. Tavallisesti Yoogaiassa olevissa joogissa keskitytään vain ihmiseen, joten oli vaikea keksiä ohessa mitä tekisin koiran kanssa samalla kun joogaan. Pyysin koiria suorittamaan yksinkertaisia temppuja ja tukemaan esimerkiksi etujaloillaan jalkaani vasten. Suurimmaksi osin ne vain häsläsivät ympärilläni. Mutta hauskaa tämä ainakin oli, ja aion ehdottomasti kokeilla nyt testijakson aikana mahdollisimman montaa erilaista joogaa. Vaihtoehtoja ainakin on mistä valita.

© Yoogaia

28.9.2015

Puuroa koiralle

Yhteistyössä Oscar

Nyt ois esittelyssä tällanen jauhelihanelikko. Tää on meillä tykätty vakiotuote jota nakellaan tehtaanmyymälästä kassiin aina kun shoppaillaan Lemmikillä. Nää sopii myös kissoille, ja jauhelihoista nautaa, liha-riistaa ja broiskua voi tarjota joko raakana tai kypsennettynä esimerkiksi puuron seassa josta lisää hieman alempana. Naudanmahaa sen sijaan ei suositella kypsennettävän, koska ei-niin-mielekäs-tuoksu saattaa vallata keittiön. Jauhelihoissa on runsaasti energiaa aktiivisillekin liikkujille, ja naudanmahasta apua saavat lihomisherkät otukset. Nämä tutut tuotteet saivat vastikään ihanan uuden ilmeenkin.

Mä en voi liikaa kannustaa koiraihmisiä syöttämään koiralleen raakaruokaa. Oisin ite alottanu niin paljon aiemmin jos oisin tienny raakaruokinnan edut ja helppouden aikaisemmin. Syötin jonkun aikaa välimuotoisesti 50/50 mallilla, joka sekin toki on hyvä ja joidenkin mukaan edullisin vaihtoehto ruokkia koira. Tää ei oo ollenkaan mitään rakettitiedettä ellei tästä välttämättä sellasta halua tehdä, eikä tää ainakaan pienillä koirilla tuu paljoo sen kalliimmaks kuin nappularuokinta, ellei ny oo aivan kiturahalla elävä opiskelija. Vähä viitseliäisyyttä toki pitää nähä että koira varmasti saa kaiken mitä se tarvitsee, mutta se on pieni vaiva siitä että otus saa syyä sitä mitä on tarkoitettukin.

Lihahan sulaa koiran kropassa erittäin hyvin ja energian hyödynnettävyys on paljon nappulaa parempi. Koira tarvitsee ensisijaisesti rasvaa ja valkuaista, joten raakaruuasta koira saa just näitä. Rasvaa energianlähteeksi ja proteiinia solujen rakennukseen. Ja kaikki tämä kotimaisuuden ja puhtauden nimissä, ilman mitään ylimääräistä. Liharuokaa voi hyvin täydentää kasviksilla. Koira saa parhaiten hyödynnettyä kasvisten ravinteet, kun rakenne on rikottu soseeksi ja kasvissose tarjoillaan raakana. Kasvissoseella saa kevennystä ja monipuolisuutta liha-ateriaan.

Tässä vähän osviittaa nelikon ravintoarvoista. Huomatkaa, kuinka suuri ero on broiskun ja naudanmassun energiamäärissä!

* Broileri 231 kcal/100 g. Proteiinia 12,4 %, rasvaa 22,2 %
* Nauta 212 kcal/100 g. Proteiinia 19,5 %, rasvaa 17 %
* Liha-riista 199 kcal/100 g. Proteiinia 20,7 %, rasvaa 15 %
* Naudanmaha 153 kcal/100g. Proteiinia 15 %, rasvaa 11,9%


Sitte menee ihan puuroksi. Aivan liian harvoin tulee kokkailtua koirille, vaikka tästä kotikolosta löytyykin koirille ihan ikioma kattila. Jep, ajatus munuais-kanarisotosta tai maksa-jauhelihakeitosta ei vaan jotenkin houkuta, joten oma kattila koirille ei liene yliammuttua. Tuumasin ihan pistää videota esille siitä kuinka koirille voi valmistaa helposti vähän erilaista murkinaa. Tämä ohje käy kaikille, syötitpä sitten koirallesi nappulaa tai raakaruokaa tai jotakin näiden välistä. Puurohan on toki kypsennettyä, mutta moni raakaruokkijakin tykkää välillä lisätä puuroa raakojen lihojen joukkoon.

Valmistusohje
Huuhtaise viljaseos juoksevassa vedessä. Laita se uuniin hautumaan 1,5 tunniksi 200 asteeseen tai keitä kattilassa 35 minuuttia. Lisää puuroon jauheliha ja kasvissose joko kypsennysvaiheessa tai vasta jäähtymisen jälkeen.

Puuron faktat ja edut
  • maistuu hyvin
  • puuroaines sisältää riisiä, ohraa, kauraa, tattaria, hirssiä ja pellavansiementä
  • kasvissose sisältää kurkkua, jäävuorisalaattia, kerä-, kukka- ja parsakaalia, porkkanaa ja pellavansiemenöljyä
  • tekemistä koiran vieteille kun koira saa maistella eri ruoka-aineita
  • kevyt ja monipuolinen kokonaisuus
  • viljasekoituksessa on hyviä aminohappoja, vatsalle ystävällisiä kuituja ja kivennäisaineita
  • riisi on vähärasvainen, koiran elimistössä hyvin sulava ainesosa ja hyvä hiilihydraatin lähde joka kiinteyttää ja vähentää ulostetta
  • pellavansiemen on puuroseoksen ravintorikkain vilja (sis. magnesium, kalsium, seleeni, sinkki, rauta, jodi)
  • koira pystyy hyödyntämään kasvisten ravinteet paremmin, kun rakenne on rikottu soseeksi
  • pellavansiemenöljyssä on hyviä rasvahappoja ja E-vitamiinia
Syksyn kunniaksi keksimme yhteistyökumppanimme kanssa hauskan haasteen. Haaste on ehkä jo tuttu piparihaasteesta johon moni otti osaa aikaisemmin. Jos pipari pysyi kuonon päällä, niin pysyykö lihapulla? Yksikö vain, entäs kaksi? Taru kertoo kolmestakin lihapullasta kuonon päällä...

Osallistu Paimenlauman pullahaasteeseen ottamalla kuva koirastasi jokin Oscar-lihapulla kuonon päällä ja julkaise se joko Instagramissa #Paimenlaumahaaste tai blogissasi. Voit myös kommentoida kuvalinkin tämän postauksen alle tai osallistua skabaan Lemmikki Oy:n Facebook-sivuilla!

Parhain otos palkitaan maineella ja kunnialla sekä Oscar-tuotepalkinnolla!

Osallistu skabaan 10.10. mennessä!


27.9.2015

Agikisailuja Pieksämäellä

Höpsö kisapäivä, mukana Aava ja omistajansa. Luulimme että matka kisapaikalle kestää puoli tuntia oletettua pidempään, ja vasta lähempänä Pieksämäkeä tajusimme miksi tunnin ajomatka mystisesti venähtikin puoleksitoista tunniksi. Ehkä oikea osoite navikassa auttaisi asiaa?

Ensinnäkin kisapäivän yksi suurimmista huolenaiheista. Tämä oli se pelätty päivä jonka jälkeen ennen tavanomaiset kisarutiinimme - kisapaikalle raahautuminen tunti etukäteen ja kisojen valikointi tuomarin perusteella - päättyisivät. Caran kokoluokan määrittäminen. Lukemattomat paniikkikotimittaukset paksun kirjan ja rullamitan avulla päättyisivät. Joku kertoisi viimeisen tuomion, tuleeko minun äärimmäisestä rajatapauksestani medi vai maksi. Pahin pelkoni oli että siitä tulee pikkumaksi joka joutuu kisaamaan pikkumaksina ja rasittamaan itseään suotta liian korkeilla esteillä. Voisinko edes kisata sellaisen koiran kanssa, olisiko se väärin koiraa kohtaan? Olisiko meillä enää mitään mahdollisuuksia edetä?

Tuomarina kisoissa oli S. Mikkilä, jolle luotin koirani tulevaisuuden. Ei muuta kuin koira seisomaan palkintotasolle ja tuomari hakemaan mittakeppi autosta. Minua pyydettiin heti siirtymään pois koirani luota, jos koira vain pysyisi hetken aloillaan ilman minua. Ja pysyihän se. Odottelin vähän kauempana, Cara minua korvat pystyssä toljotellen kun vieraat ihmiset häsläsivät sen ympärillä. Tuomari mittaili puolen minuutin ajan ja siirtyi kirjaamaan kisakirjaamme mittaustulosta. Kuulin mielestäni vaimeasti sanan medi, mutta olin edelleen piinaavan hetken verran tietämätön Caran säkäluokasta.

Jännittää? Nope.....
Hetken hiljaisuuden jälkeen tuomari kysyi, miksi Cara oli jo merkitty rastilla ruutuun maksiksi ja tokaisin että ekoissa kisoissamme tuomari kerkesi sen siihen laittaa ennen kuin päättikin laittaa koiran kiertoon. Tähän tuomari kommentoi odottamani sanat; "mutta eihän se tuohon kuulu, täähän kuuluu tähän" - vetäen yli maksimerkinnän ja merkiten Caran kokoluokan mediksi. Se on medi. Ei ole totta. Minun Caramel on medi. Se ei enää ikimaailmassa joudu hyppäämään sille liian korkeita esteitä. En joudu enää treenaamaan sille maksikorkuista rengasta, muuria tai hyppyjä "koska jos siitä tuleekin maksi". Olin aina sanonut pessimistinä että on hyvin epätodennäköistä että tästä koirasta joku medin taikoo. Vaan Pieksämäellä taisi olla hieman taikaa ilmassa - vai oliko sittenkin mittauskepissä.

Hetken aikaa "se on medi se on medi" - hihkuttuani ja Caraa äänekkäästi kehuttuani lähdimme ensimmäiseen rataantutustumiseen. Kisapäivän aikataulut eivät oikein pitäneet paikkaansa joten odottelua oli paljon. Ainakin kerkesi lämpätä ja jäähdytellä koiraa ja seurustella ihmisten kanssa. Siskoni oli tuonut paikalle Auroran koska otan Auroran hoitoon siskoni työharjoittelun takia. Aurora ja minun likat nostivat rähäkän pystyyn lämppälenkillä, mutta tilanne oli onneksi pelkkää ääntä. Aurora on kerran tikannut Caralta silmän turpeeseen joten olen nyt aika varuillani näiden tilanteiden kohdalla ja lopetan tilanteet heti alkumurinaan. Koirat kyräilivät ensin toisilleen ja Cicaroa tilanne selvästi ahdisti, mutta koko kolmikko odotti jo jonkun ajan päästä kiltisti samassa takakontissa.

Ja sitten itse asiaan. Radat eivät oikein ottaneet sujuakseen. En minä ennen näin paljoa ole kisoissa jännittänyt. En ohjannut ollenkaan niin kuin treeneissä, ja se näkyi koirien suorituksissa. Radat olivat niin helppoja ettei helpompia varmaan voi ollakaan. Ja silti niistä ei nollia irronnut. Jos tuollaiset radat olisi ollut treeneissä, ei nollilta olisi voinut välttyä. Vaan kisat tuovat aina oman jännityksensä ratoihin, ja nyt ymmärrän oikeasti mitä on se kisaosaaminen josta toisinaan puhutaan. Sinun on osattava myös kisata. Eli hallittava oma jännityksesi ja ohjattava koiraa aivan niin kuin treeneissä. Minä ohjasin liikaa varmistellen, liian läheltä koiraa, annoin koirille huonot linjat kontakteille, ohjaukseni oli töksähtelevää, en juossut tarpeeksi lujaa vaan lähinnä jolkottelin... Jo ennen radoille menemistä tuntui kuin en osaisi ohjata koiraa ollenkaan. Oma kroppa ei tuntunut omalta. Miten tätä ajetaan??

Seuraavana lyhyet pohdinnat radoista. Siksi kai sitä kisataan, jotta nähdään missä pitää edelleen kehittyä ja mitä pitää treenata vielä vähän enemmän?

A-agilityrata Cicaro 15rv 31,27s
  • Kymppi kepeiltä, vitonen puomille kiellosta
  • Malttoi hyvin lähdössä
  • Nopea eläin!
  • Oma ohjaus töksähtelevää
  • Hyvä A-esteelle meno, hyvä alastulo, nopea suoritus!
  • Hieno rengas, 
  • Neljäsosalentokeinu, ei aivan malttanut odottaa keinun kolahdusta
  • Hienosti putkeen
  • Haki hyvin keppien aloitusvälin, mutta kepeillä ei hermo riittänyt vaan jätti kesken
  • Juoksi ohi puomin ylösnousun, koiran vauhtiin nähden liian myöhäinen kääntö puomille

A-agilityrata Caramel 10rv 17,50s
  • Kielto A:lta, viitonen kepeiltä
  • Hyvä A:n alastulo, mutta huono linja A-esteelle, oma liike ohjasi koiran ohi A-esteen nousun
  • Malttoi hienosti lähdössä
  • Kepeille haki hienosti suorassakin kulmassa, mutta kepit jäivät kesken jo hyvissä ajoin
  • Hieno keinu
  • Hyvä putkeen meneminen

B-agilityrata Cicaro HYL
  • Ei malttanut lähdössä, seisoi ja haukkui
  • Nopea koira jälleen!
  • Hieno puomi
  • Hienosti haki keppien ekan välin ja suoritti nopeasti kunnes jälleen viimeisillä väleillä keskeytti
  • Keppien loppu meni säheltämiseksi, koira ei mennyt kaikkia välejä ennen kuin lähetin sen putkeen > HYL
  • Ulkoputkeen lähetys onnistui
  • A:lla takaaleikkaus myöhässä, koira juoksi liikkeeni mukana ohi A:n ylösnousulta
  • Hyppyjä takaakiertäessä valssi venähti liikaa, jolloin koira tuli ohi hypyn 

B-agilityrata Caramel HYL
  • Kepeiltä virheitä, kunnes väärästä hypystä HYL
  • Malttoi hyvin lähdössä
  • Puomi tosi kiva
  • Keppien aloitus varma ja suoritus nopea, vasta viimeisissä väleissä keskeytti
  • Ulkoputkeen lähetys onnistui
  • Hieno keinu
  • Hyvä takaaleikkaus A:lle
  • Koira ei ollut lukinnut hyppyä ennen kuin vedin itse koiran liikkeelläni pois hypyltä > hyppäsi väärän esteen


Mitä treenataan jatkossa
  • Kisoissa turhan varmistelun ja koiran kyljessä kiinni menemisen sijaan luota koiraan ja JUOKSE!
  • Lähdössä odottaminen kovilla kierroksilla käydessä vaikeaa > jalkojen välissä oleminen ei toimi > sivu?
  • Oman kisajännityksen hillitseminen > rennompi kisafiilis > onnistuminen
  • Lisää kisanomaisia treenejä
  • Takaaleikkaukset ja valssien ajoitukset kuntoon

Keppien sotasuunnitelma osa 9837,26
  • Lisää keppitreeniä kovassa vireessä
  • Keppien aloitusvälin haku varmemmaksi suorassa kulmassa
  • Kestoa keppien loppupäähän
    • naksautus viimeisen välin kohdalla
    • jes-sana keppien alussa JA lopussa
    • treenaamista 6 kepillä, jolloin enemmän aloitus- ja lopetusvälien treeniä
  • Naksautus naksuttimella kun vika väli on tehty
  • Häiriö keppitreeneissä

24.9.2015

Totuudenhetki lähestyy


Lähetää selvittään Pieksämäelle onks Cara medi vai maksi, hehe iik.

Musti&Mirri ostokset
Viikkotreeneissä aloitimme perjantaina täysin meille uudessa ryhmässä. Ryhmä onkin oikee the colliesukuisten ryhmä kun viisi kuudesta ryhmän koirasta on colliesukuisia. Vetästiin treeneissä jatkuvasti melkein-nollat, ja kepitkin sujuivat suhteellisen kivasti, vaan edelleen ekalle välille on melekosta hakemista ja viimesiä keppejä ei meinattas malttaa mennä. Siitähä ne viimestään viitoset rapsahtaa kisoissa ellei saada viikossa vahvistettua keppejä.
Uusia valjaita testiajamaan lähdössä.

Sorruin tilaamaan Mustin ja Mirrin alemyynneiltä likoille Ratian pinkit pehmustevaljaat ku lähti niin mojovalla alennuksella. Kolmenkympin valjaat ja maksoin molemmista yhteensä vähä päälle parikymppiä. Emmä näitä mitenkään ennen himoinnu oo mut eipä nuo hassummat valjaat oo. Samalla tilasin kupinalusen ja namirasiatargetin. Oon kyllä kamala materialisti, varustetta on varmaan kymmenpäisen koiralauman edestä. Löysin myös kirpparilta noutokapulan hauskalla myyntinimellä "koiran luu 1,90€", joten nyt meillä on ylisuuren noutokapulan lisäks tällasten puolishelttien turpaan paremmin sopiva pikkukapula. Vähähä me tokotellaan mutta ku halavalla sain...

Uusien valjaiden testilenkillä sattui niin koiramainen tilanne ettei tosikaan. Koko lenkin ihastelin kuinka uudet kirkkaat pinkit valjaat heilahtelivat tasaisesti pomppien iloisesti selät keinuen myyrystävien paimenneitosten yllä. Ajattelin siinä materialismionnessani että nyt meillä on ihan uudet kaupunkivaljaat, joita ei liata. Likat eivät saaneet kastaa lenkillä veteen kuin tassunsa, jotta uudet valjaat eivät vain likaantuisi.

Päästin loppulenkistä kuitenkin likat irti pellolla, kävelin niiden edellä noin viisi sekuntia ja käännyin katsomaan taakseni - Cicarosta näkyy vain neljä ketaraa kohti taivasta. Tajusin heti että nyt tuli virhe. Otin vihaisia askeleita kohti paimenia mutta sitä ennen Carakin kerkesi juuri parahiksi uittaa poskivillansa ja kaulansa jonkin eläimen vetisessä paskassa. Koko Cicaron kylki oli kauttaaltaan paskan peitossa, eikä varmaan jää arvailujen varaan miltä brand new valjaat näyttivät... Enpä ole pitkään aikaan ollut koirille yhtä kiukkuinen. Kotona pesin koirat shampoolla ja kunnon painesuihkulla, ja valjaat saivat myös painesuihkukäsittelyn. Voi koirat minkä teitte. Kauan kesti taas sekin uutuudenviehätys. Onneksi valjaat lähtivät täysin puhtaaksi, ja ne tuoksuvatkin taas uudenraikkailta. Ei taida paimenneitien päällä mikään säilyä puhtaana. Jälkeenpäin nauratti ja samalla kadutti että menin niin rumasti torumaan koiria vaikka ne vain olivat koiria. On vain koiran tehtävä pyöriä paskassa, minkä ne luonnolleen mahtaa. Cara luimisteli koko loppulenkin torumistani.

Vetästiin vielä tänään ittenäiset keppireenit ennen sunnuntain kisoja Aavan ja omistajansa kanssa. Kui kivaa oli treenata itsenäisesti jonkun kanssa ainaisen yksinpuurtamisen sijaan. Kiitos vielä treeniseurasta! Minulla on nyt aika selkeästi päässä kuinka ohjaan kumpaisenkin koiran kepeille kisoissa. Kummallakin on vähän erilainen ohjaus ja se mitä pitää muistaa kepeillä. Ajoissa kepikäsky, sopiva vauhti kepeille, riittävästi tilaa koiralle, ekasta välistä JES ja sen jälkeen innokasta menemene käskytystä. Cicaron kanssa viimesille väleille hidastan hieman vauhtia koska se ei vielä malta suorittaa vikoja välejä jos jätän sen. Eiköhän nää nyt hyvin mene, ei auta ku luottaa!

Kisareissulla napataan muuten Aurora kuudeksi viikoksi - kyllä, kuudeksi kokonaiseksi viikoksi!! - mukaamme Kuopioon. Siskollani alkaa kuuden viikon harjoittelu jossa hän tekee vain 12 tunnin vuoroja, joten yksinoloaika kävisi Auroralle turhan pitkäksi. Voi olla että äitimuori vaatii saada Auroran hoitoon itselleen joksikin viikoksi, tai että minä kyllästyn 12 rapatassun pesuun sitä ennen, mutta voi kuinka ihanata on saada taas pieni Poona tänne!

Hetipian uusi namirasia auuu-ke-ne!1!!1
Team Pink odottaa, Aavan vuoro keppeillä

18.9.2015

Kesäkuvien kuvapostaus

Kaikki kesän aikana blogikuviksi valikoidut, kuitenkin blogiin päätymättömät kuvat kuvaspämminä tässä näin. SPÄMSPÄM, tilaa syyskuville! Osa kuvista saattaa jo olla olluki jossahi postauksessa, sillä toisinaan unohdan pitää blogikuvakansion ajan tasalla.













































Ja vielä joitakin puhelinkuvia kun avaat koko postauksen. Näissä kuvissa tunnelma tai tarina on puhelinlaatua tärkeämpi...