31.10.2012

Tunnustus



Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia.
Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaajaa, joka antoi haasteen sinulle
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.


Kiitos haasteesta blogille Life with Rocky!

1. http://spanjelin-elamaa.blogspot.fi/
2. http://moonacollie.blogspot.fi/
3. http://treeniduo.blogspot.fi/2012/10/toivepostaus-lenkkireittimme-osa-1.html
4. http://animalsanimation.blogspot.fi/
5. http://axuheppu.blogspot.fi/

30.10.2012

Treenit

Tämän päivän aikataulu oli kiireinen koirailun osalta. Lähin töistä puoli tuntia aiemmin ku normisti, että kerkeen lenkittää koirat ennen tokoa. Tai lähinnä, että Aurora saa lenkkeillä ennen ku Cicaro ja Caramel painelee tokottelemaan. Lähin töistä 19.45, ja olin kotona joskus vähän ennen tasaa. Sit koirat hihnaan ja lenksulle, kierrettiin meijän perinteinen kyttälenkki, joka menee poliisiaseman ohitse, siitä tulee sellanen 15 minan lenkki ku joutuu venailee liikennevaloissaki aina hetken ja käydään vakkaripuskassa pidemmillä istunnoilla.

Mjoo nassukat oli lenksuteltu 20.15 ja lähettiin tokoon. 20.30 oltiin jo tokottamassa. Muistelin eilisiä raapustuksiani tänne, ja aattelin harjoitella lähinnä perusasentoa tänään. Koska siitähän kaikki ongelmat on peräisin, jos niitä on. No vähä yleistän, mut silti. Cara pyörähtää sivulle näppärästi, tosin jää silloin tällöin hieman vinoon tai hieman liian eteen. Cicaro jää lähes aina vinoon ja tarvitsee välillä käsimerkin että tajuaa tulla sivulle. Korjailin sit lähinnä Kiksun perusasentoa pyörimällä paikoillani, ja Kiksu sai sit pyörähtää aina uudelleen peruasentoon miu vierelle. Ja sit otettiin askel - seis - askel -harjoitusta muutamaan otteeseen.

Sittempä muistin että luoksarissa ei neidit osaa tulla sivulle. Muistin vissiin väärin, koska Cara tuli ilman käsimerkkiä suoraan sivulle kun kutsuin sen luokse. Kiksua piti avustaa käsimerkein. Harjoiteltiin sit seuraamista kans vähäsen, eli lähinnä seuruutin nuita mutkitellen ja Caran kans otettiin äkkikääntäreitä oikealle ja vasemmalle ja välillä juostiin ja välillä hiivittiin. Hirmu hyvin pysy messissä, Kiksu innostui juoksemisesta, mikä on sille varsin tyypillistä :D Kiksulla oli kans vähä haahuilupäivä tänään, ei oikein meinannu pysyä kontaktissa vaan läks hiihtelemään johki vähä väliä. Luulen et toko on enemmän Caran laji, mut kyllä mä silti aattelin takoa Kiksullekki noi perusjutut päähän vaikka pitäs motivoida todella paljon enemmän.

Jätin sit Kiksun vähä vähemmälle tänään, koska sitä ei selkeesti kinostanu tokottaa minu kanssa, ja päätin testaa Caran kans paria uutta asiaa, eli noutamista ja estehyppyä. Carahan ei koskaan oo noutanu mitään, ku neiti on niin truupaimen ettei noutaminen sovi rinsessan imagoon. Pyysin sit neidin perusasentoon, heitin treenipatukan ja samalla komensin Caraa pysymään paikoillaan. Sit käskin Caran noutamaan, ja sehä nouti joka kerta patukan minulle ku käskin! Hieno likka. Samoin hallissa oli pieniä esteitä, hieman yli Caran säkäkorkeuden eli oisko jtn 55cm esteitä ollu korkeintaan, ni pyysin otuksen perusasentoon ja käskin hyppäämään esteen. Hyppäshän se, vaikka vaati minulta reilua avustamista ja ohjaamista että se hyppäs. Seisahtu se aina esteen toiselle puolelle hienosti, ja sit kiersin Caran viereen ja pyysin hetken päästä perusasentoon.

Tänään tolpassa kii yksin oleminen oli yllättäen vaikeampaa tänään Kiksulle kuin Karalle. Yleensä Cara on se joka saa paniikkikohtauksen kun jää tolppaan kiinni, mut tänään Cara napotti hiljakseen tolpassa, ku Cicsu metelöi. Omituisia otuksia.

Tästä ei PITÄNY tulla tällasta stooria. Mut tuli kuitenkin.

29.10.2012

Tokotuhinaa

Noniiin, kun nyt se aksa todellakin jäi tältä syksyltä, niin mitäpä jos panostettais kunnolla tokoon tämä talvi. Lähinnä meijän tokotus on nyt ollu sitä samaa haahuilua näinä parina kertana, kun en uskalla vaatia nassikoilta mitään uutta. Kirjoittelen tähän asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota, ja joita tulee kehittää.

Perusasento ja sivulletulo: Ilman käsiohjaamista, pelkällä käskysanalla sivulle tuleminen. Tulee suoraan jos käskee sivu, mutta jos käskee tänne, niin ei tajua tulla sivulle luoksetulon yhteydessä. Eteen en opeta tulemaan ollenkaan luoksarin yhteydessä, koska se on pk.juttu. Lisään harjoittelua suoruuden kanssa niin, että paikallaan pyörien käsken aina tulemaan sivulle uudelleen ja uudelleen.

Seuraaminen: Vinous pois, liiallinen tiiviys pois, edistäminen pois. Tähän harjoitukseksi askel - seis - askel - seis. Ja namikäsi vasempaan käteen. Käännöksissä ongelmana liiallinen väljyys käännyttäessä oikealle ja liiallinen tiiviys käännyttäessä vasemmalle. Tähän harjoitukseksi  erittäin hitaat kääntymiset, kääntymiset paikalla ja käännösten jälkeinen nopea pysähtyminen. Myös mutkittelu avuksi.

Maahanmeno, seisominen ja istuminen liikkeestä: Nopeus, terävyys ja varmuus mukaan. Avuksi ilman käsimerkkiä kaukona tehdyt liikkeet ja käskysanojen takominen päähän kunnolla. (Kiksu menee maahan kun sanoo "istu" monta kertaa peräkkäin...)

Luoksetulo: Nopeus on OK, mutta sivulletulo ei tule itsestään luoksetulon yhteydessä. Luoksetulon aikana käskyt seiso, maahan. Kasvattaa terävyyttä, mutta vaarana on luoksarin hidastuminen. Siihen taas auttaa ohjaajan perääntyminen, jotta koira ylläpitää riittävää nopeutta.

Kaukokäskyt: Osa käskyistä sujuu, osa ei. Istu, maahan ja seiso pitäisi oppia eri järjestyksissä ja sarjoissa.

Noutaminen, estehyppy ja ruutu vasta kun muut asiat ovat kunnolla hallussa. Phuuh. Sitte ku muistais näitä asioita tokotellessa kans harjoitella. Jospa huomenna, tiistai kun on taas, harjoiteltaisi perusasentoa ja seuraamista.

28.10.2012

Saapui talvi tassukkaille

... ihan kuin sitä ei jo joka ikisessä paikassa hehkutettaisi. Mutta onhan se aina vähä jännä ku tulee lumet maahan ja on kylmä. Meno paimenlaumassa jatkuu samalla tavalla kuin tähänkin saakka, eli Vimpelin metsissä rymyttiin jälleen heidän-kanssaan-joiden-nimi-mainitaan-melkein-joka-postauksessa! Anteeksi kun toistan itseäni, mutta pidän rutiineista. Ja ohoh, neljää vaille sata lukijaa. Oon aina tuumaillu et mitähä ihmettä keksin teille lukijoille, jos ja kun teitä tulee täyteen sata. Tuumailin että arpoisin jotahi kivaa, esmes omatekosen pannan tai jonkun pienen ylläripaketin. ETTÄ HOUKUTELKAAS VIELÄ NELJÄ LUKIJAA JOUKKOOMME, niin saadaan arvontaa pystyyn... ;) Kyllähän mun jotakin täytyy keksiä jos sata lukijaa tulee täyteen meijän kämäselle blogille jolle ei koskaan pitäny tulla ku muutama hassu lukija. Höhöö.

Tää muuten nollaa tuon vasemmassa laidassa olevan kyselyn tuloksia.... tekee kuulema muillakin Blogger tuota. Tyhmää. Otan välillä print screeniä talteen varuilta, ei tiijä koskaan millo toi menee nollille. Mut kiva että on jo jokunen tuohon vastaillut! Kirjotin nuo vastausvaihtoehdot varsin tyngästi, nuo siis tulee olemaan kuvallisia erikoispostauksia, eli kuvaan nuo systeemit kyllä. Kuvilla, en siis videoimalla. Tai riippuen nyt että minkä nuista toteutan, ellen toteuta sitte kahtaki. :D
  

On muuten ollu jotenkin aikaansaamaton olo viime aikoina. En oo ollu kahteen viikkoon tokoilemassa koirien kans, enkä oo koutsannu Auroralle mtn uutta käskyä. Tuntuu että kolmen koiran samanaikainen koutsaaminen on yhtäaikaisesti lähes katastrofaalista, kun on kyse vaikkapa ihan uudesta käskystä. (Tietämättömille, että siskoni koira on miulla hoidossa jouluun saakka...) En tykkee taas sulkee toisia eri tilaan ja koutsaa sillä aikaa yhtä. Ja Auroran kans en oo kerenny tehä niin paljoa yksilölenkkejä kuin pitäs. No, ehke meil on ny tällane hiljanen lusmukausi ja jossai vaihees on taas kunnon edistyksellinen koulutuskausi.

Aurora on kyllä reipastunut jälleen hieman lenkeillä, ei saa paniikkiveto-kohtauksia enää kuin yllättävien äänien takia tai jos joku kävelijä/pyöräilijä tulee takaa päin. Oon sitä koettanu hellytellä paljon, että se rohkaistuisi. Varmasti noiden kahen seura tehny hyvää, ku C&C on lenkeillä viilipyttyjä. Ainakin yleensä. Me on Cicun ja Caran kans lenksuilla leikitty paljon, etenkin loppulenkistä. Oon lähinnä riehuttanu lapasella tai kepillä. Ohikulkijat aina naureskelee ku noi riehuu, ö? :D Must on jotenki muksa välil pitää hauskaa lenksuilla eikä vaa kipittää naama viivana ovesta ulos ja kohta ovesta takas sisään.

Cara ja Cicu onkin ruvennu ottamaa enemmä kontaktia minuun lenkeillä ku tietävät että mä saatan joskus leikkiä niitte kans lenkkeillessä. Ja toisinaan syötän nameja, paljon. Pitkiä kontaktipätkiä on otettu vaikka lähiöalueen läpi kävellessä on pihoilla aina jotaki häiriötekijää. Ja liikennevaloihin pysähyttäessä etenkin Cara tulee sivulle kun käsken. Okei toi ny on aina ollu innokas perusasennon suhteen et ei sillä. Aurora ei vielä osaa pysähtyä liikennevaloihin, se kipittäs varmaan suoraan auton alle jos hihnan toises pääs ei kukaan jarruttas. Höpö.

Eilen iltavirkkuna ihmisenä otin ja pidin viikottaisen koiranpuunaushetken. Meni joku 45 minaa että noi kaikki kolme oli harjattu, hierottu ja kynnet leikattu. Auroralla oli pahimmat takut, ku sil on nyt muhkein turkki. Tosin eihä nuo korvakarvat esmes pysy takuttomana kui muutaman päivän noilla riehumisilla.

Vielä kuveja lumisesta vimpelin lenkistä.

Tää on kui jostai leffasta joka kohtaus, koirat posettaa niin teennäisesti :D 
Töhökit. Kärsätuubat. Tubanuurit.
Ensilumien maistelua...... :D
Suipponokkalauma kiltisti kuvattavana.
Täs kukaa jaksa koko päivää pönöttää!!
Ai, ja tsekatkaas mitkä saapu postissa! Tilasin eka S-kokoset mut ne oli nii naftit jopa Kiksulle et vaihdoin M-kokosiin pöksyihin, ja nyt ne sopii jopa Caralle. Aurora juoksee edelleen, joten se saa pitää noita ny.
"OHO."

24.10.2012

Töhöttäjät

Cicaro, Aurora, Sissi, Caramel, Moona - Suipponokat
Lähinnä tämä viikko on koostunut lenkkeilystä Vimpelin metsissä irti Moonan ja Sissin kanssa. Noi on ihan toisesta ulottuvuudesta sinkoilevia avaruusalieneita ku noi pääsee koko paimenkatras irti mehtään riehumaan. Hassuja eläimiä kerrassaan, saa aina nauraa nuille. Ollaan oltu mokkapala-kaakao piknikillä tos Vimpelin metäs ja viimeks oltiin piilosta koirien kans. Aika lystikästä.
Samiksiii. Siis niii. Kiksu ähöttää.
Jäätävää. Kuuraista menoa Kajaanissa. Seur. pvänä tuli lumet.
Täydestä vauhdista kiskastaan siskon hännästä ja katotaa montako
kuperkeikkaa se heittää. - Caramel -
Katotaa kui mutanen siskosta tulee ku sitä kiskasee hännästä kuralätäkön
kohalla. - Caramel - 
Sissi saa kyytiä.
En mennyt taaskaan tokoon nyt tiistaina, koska mentiin metsään pitämään koiria irti Essin kans, yllätys yllätys. Ja joo, väsytti kauheesti ja ulkona oli jäätävän kylmä ja seliselsisills. Koirat oli muute saanu oven eteisestä kämppään auki tos eilen ku olin töis. Naama vänkyrällä, läpi sormien henkeäni pidättäen avasin oven kokonaan ja huokaisin hyyyyvin syvään... Nuo hemmetin otukset oli riehunu koko päivän kämpässä keskenään, tekemättä yhtikäs mitään tuhoa. Sängyllä oli rymytty, tai sit petasin aamulla koomasena tosi alkeellisesti. Ei muuta jälkeä eläimistä. Jes.
Taistelukoira taisteluvalmiudessa!11!1 Sauvakävelijät
poit, tää on Aujoojan jeviiji!111!

Koska en varaudu siihen että koirat rellestäs keskenään koko kämpässä 8h päivässä, seassaan yks merlenvärinen kodin täystuho ja itse uteliaisuus alias Caramelito-Terminator, olin luonnostaan kauhuissani ku eteisovi oli rakosellaan ku tulin kotia.

Ois saanu huutia neidit jos ois jotai ollu tuhottuna, olin niin nälissäni ja väsynyt sillon jo valmiiks. Niinku sillon joskus puoli vuotta takaperin ku oli teevee lattialla ku tulin kotia......... oijoi, kaikke sitä onkin jo keretty kokea ja saada shaibahalavaukset nuitte takia.

18.10.2012

Epäreilu maailma

Minulla on tapana nähdä tulevia tapahtumia enneunina tai sanoa niitä joskus päivä etukäteen ääneen, ja viime yönä näin kamalan ahdistavan unen, jossa kaverini eläimet juoksivat auton alle. Eli tavallaan tiesin, että jotakin kamalaa tulee tapahtumaan jonkun kaverini eläimille, ja ikävä kyllä niin kävi, tänä aamuna.


Saa taas kerran todeta, että ihminen on maailman tyhmin eläin. Jonkun ajattelemattoman idiootin takia meijän niin mukava lenkkikaveri, komea harjapoika on kuollut myrkytykseen. 
Meijän lauma ottaa suuresti osaa omistajan suruun, voimme enää vain muistella yhdessä ihania lenkkejämme ja mutaisia koirapuistokertoja.
Voimia paljon Simban mammalle koko laumalta!
</3

14.10.2012

Match Show Kajaani


Jepjep, pyörähettiin mätsis ku oli tos kävelymatkan päässä. Monirotuisia yhteensä 5kpl, Essi esitti Cicaron. Cicaro ei sijoittunut jostain syystä, mutta Caramel ampaisi monirotuisten luokan voittoon.

BIS-kehässä Caramel malttoi edelleen seistä näppärästi korvat hörössä lentokonetta tuijotellen, ollen BIS7 eli tokavika. Hyvät oli palkinnot ja pari kovatasoista seropia voitettiin luokassamme, ylpee saa olla vähä nyt neitokaisista.

Olihan se taas melkosta kiirettä niin ku aina mätsäreissä, ku pitää vaihtaa koiraa vähä väliä ja keksiä joku kuvaamaan ja pitelemään koiria jne. Pitäs aina olla joku ylimääränen koirakäsi mukana mätsäreissä. Täl kertaa koirakäsinä ja kamerakäsinä toimivat Essi ja Laura, kiitos siitä heille! Sain ite esittää Moona-collien, koska Sissi ja Moona saivat molemmat punaisen nauhan. Moona esiintyi mallikkaasti, ja se sijoittuikin PUN4! (: Hieno päivä kaiken kaikkiaan.










Eli Cicaro MON- ja Caramel MON1 BIS7, ja nyt lauma kiittää ja kuittaa ja painuu tekemään jotakin järkevää.
Palkintoporsaitten saavutuksia hyllykössä. Kotona on
muutama poksu ja ruusuke lissää Saninkin mätsäreistä.
Klo 20.13 käytiin Essin ja suipponokkien kans lenkillä, mukaan otin vain Auroran ku noi kaks jäi retkottamaan mätsäristä väsyneenä kämpille. Auroralle hyvää treeniä kun saa lenkkeillä ilman isosiskojensa turvaa muiden koirien seurassa, etenkin kun kyseessä on turvallisia, kilttejä koiria. Moona, Sissi ja Täply-cockeri olivat siis Auroran lenkkiseurana tänään. Käytiin sellanen lampi kiertämässä ympäri ja otin Moonasta palkintokuviaki ennen lenksua.

"Toivottavasti kukaa ei nähny..."

12.10.2012

Ulkoasu muuttui

Väsäilin uutta ulkoasua niin kuin lupailin aiemmin. Bannerin kuvanlaatu heikentyi hirveästi PNG-formaatista huolimatta, joten joskus kun taas jaksan, teen siitä paremman. Muutenkin pari huolimatonta kohtaa siinä. 
Asia korjattu, nyt on edes hieman parempi kuvanlaatu, vaikka blurria tuli taas aika rajusti käytettyä.

Mitäs mieltä olette, onko liian tumma ulkoasu näin äkkiseltään? Meinasin että teen turkoosin sävyiseksi blogitekstien alueen ja tekstit mustaksi, mutta päätinkin että kokeilen välillä tällasta tummaa taustaa johon tulee vaaleat tekstit. Enää pitäisi kehitellä näkyvämpi, laadukkaampi logo mei blogikuville. Hmh.

 
Ostoksia kaupungilta, mulla oli vapaapäivä ni kävin kiertelemäs kaupungilla ja eksyin tietysti eläinkauppaan. Nakkasin matkaan jauhelihaa, söötin tennispallon, pureksittavaa ja kirpparilta löysin eurolla kakkapussikotelon :D Tollanen makso eläinkaupassa 7e, joten melkonen alennus ku löysin kirpsalta.

Samoin postissa tuli tänään ostamani treenilelu, pinkkimusta venyvä pötykkä :D Toi oli niiin söötti. Ens viikon alussa taas pitäis saapua pinkkimustaraidalliset juoksupöksyt... X) Ne on niin joustavaa materiaalia, et pitäs sopia Kiksusta Auroran kokosille.

Huomenna mulla on edessä kuvauskeikka, jossa kuvaan todella isoa tapahtumaa koululla, ja kuvia käytetään myöhemmin markkinoinnissa ja missä lie keksivätkään ikinä käyttää. Pieniä paineita täs vaan ku oon koko tapahtuman ainoa pestattu valokuvaaja... Parempi siis onnistua. :DD

Melkolailla Aurora muuttunut sitten heinäkuun.
Vasen kuva heinäkuulta, oikea lokakuulta. Valkotasapaino
vaihtelee, turkin väri ei kyllä ole juuri muuttunut :D

10.10.2012

Back to Kajana City

Aurora havainnollistaa viime aikojen tunnetilani.
Huhhhhuh. En tiedä mistä aloittaisin. Mulla on ollut niin järjetön kiire koko tämän viikon, että en oikeesti oo kerenny paljoo koneella istumaan. Oon tehny työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja lenkittäny koiria, ja menny aikasin nukkumaan et oon jaksanu herätä aikasin harjotteluun. Nyt mulla on viimein muutama tunti aikaa istahtaa koneelle ja käsitellä kuvia ja kirjoittaa blogia.

Niinhän se mäni taas nopiaan viikonloppu kotiseuduilla, lähinnä ompelukoneen ääressä. Haravoitiin lauman kans etupiha, saivat olla reilusti pihalla vapaana, mikä täällä kaupungissa ei ole mahdollista. Cicaro meinas riidellä Auroran kans kun kohtasivat, mut parin päivän jälkeen olivat taas kuin aina ennenkin, eli sovussa.

Cara nautiskelee ku äiskä kurittaa :DD

 
Tuossapa joitakin tekeleitä viikonlopun ajalta. Oli ikävä ompelukonetta :DD Tekaisin 4 pk.nahkapantaa, 3 herkkupussia, WC-rullatelineen sekä treenilelun.

Junamatka Kajaaniin 3 koiran ja armottoman tavaravuoren kanssa arvelutti, koska en ensinnäkään saanut ostettua enää lippua tiskiltä, ja jouduin ostamaan lipun lippuautomaatista. Siinähän on se ongelma, etten voi valita lemmikkejä lippuun automaatista, joten ostin lipun vain itelleni. Junassa menin kuitenkin lemmikkivaunuun, ja oli siellä kaiken ahtauden keskellä vielä pari paikkaa vapaana. Ahtain lemmikkivaunu jonka oon ikinä nähnyt! Ja sitte sinne oli majottunu inttipoikia. En ymmärrä, mikä hemmetin järki lemmikittömillä ihmisillä on varata niitä viimesiäki lemmikkipaikkoja!! Menisivät ihmisten vaunuun, ku lemmikkivaunut on tarkoitettu LEMMIKEIDEN kuljettamiseen. Kumma ku ei sitte elikot saa matkustaa ihmisten vaunussa, jos ihmiset saa aivan vapaasti tulla elukoitten vaunuun.. ärsyttää.

Konnari oli tällä kertaa sentään normaali, ei mikään työhönsä leipääntyny känkkis, joka vihaa koiria. Sain tietysti pitää paikkani lemmikkivaunussa, mihkäs muuallekkaa 3 koirani kanssa oisin menny. Lauma matkusti tosi kiltisti, ne oli kui huumattuina koko matkan! Aurora haukku vain kerran ku yks mies sano mulle jtn. Muuten otukset valtasivat ahtaan käytävänpätkän ja nukkuivat siinä. Ite jouduin koko ajan tarkkailemaan otuksia, ettei ne ollu ihmisten kulun tiellä, joten 2h meni nopeasti.

Kajaanissa muuten normimeno mut nyt on tosiaan Aurora minulla, Cicaron ja Caramelin lisäks. 3 koiraa tuntuu iha liian paljolta, mut jospa kestän Jouluun saakka. Aurora on nyt kunnon murkkumörkäkänkkä-iässä, se rähjää lenkeillä ihmisille ja koirille ja vetää hihnassa koska pelkää. Se on arka, ihan selkeesti. Ääniherkkä suoraan sanottuna. Yhtään jos kovempi ääni kuuluu jostain ni tuo menee ihan paniikkiin. Omituista. Joudun siis työskentelemään taas kovasti ja kesyttämään tuon villieläimen. Just ku koutsasin 2 koiraa kunnon koirakansalaisiks joitte kans arki sujuu ilman kommelluksia, ni nyt tulee tollanen 9kk ikäinen murkkis. Noh, jospa pärjään. Sisko ei voi pitää Auroraa nyt hetkeen, enkä jätä tota kotiin koska A on täysin miu ja siskon vastuulla. Äiti kyllä jo tarjoutu pitää tota välil mut ehei, me luvattiin et sen ei siitä tarvi huolehtia ni se myös on nyt niin. Mut paljon saa tehä ton kans hommia et toi arkuus vähenee. En tie syytä miks tuo on noin arka. Päätin nyt että Aurora on vissiin epävarma, ihan ku Cara aikoinaan. Aion siis vain kehua Auroraa jotta sen itsetunto nousis ja se ei pelkäis. Teen sen kans paljon yksilö- kuin ryhmälenkkejäkin ihmisten ilmoilla, jotta se tottuu kaikenlaisiin ääniin ja ihmisiin.

Aurora aloitti ekat juoksunsa eilen 10.10. Kerettiin käydä vain kerran koirapuistossa tossa pari iltaa takaperin. Oltiin ensin yksin puistossa, mut sit sinne tuli walesinspringerspanielinarttu, 9kk ikäinen, ja se oliki tosi nasta leikkikaveri. Sellanen rento ja kuuliainen koira, niin sai tytöt leikkiä sen kans ihan huoleta, ja Aurora otti sen tosi hyvin vastaan.

Tokokausi aloitettiin eilen tiistaina hallissa, ja sinne tuliki 4 minu kaveria koirineen kans treenaamaan. En ollu suunnitellu kovin kummoisia treenejä, koska oli kuitenkin eka kerta pitkästä aikaa hallissa, ja koska en enää omista autoa, pitäisi aina laittaa toinen koira tolppaan kiinni huutamaan ku treenaan toisen kans. Joten aattelin treenata tätä yksinoloa tolpan nokassa tiistaina. Caramel oli jopa yllättävän hiljaa kiinni ollessaan, tuntu et Cicaro huus vähintään yhtä paljon siinä yksin jäpötellessään. Kuitenkin tosi mallikas suoritus tytöiltä, huusivat viimesillä kevään tokokerroilla enemmän kuin nyt aloituskerralla! Mehän ei siis treenata millään kurssilla, vaan
tokoillaan yksikseen ja toisinaan porukassa paikkamakuuta jne. Neidit oli tiistaina niin hyvässä vireessä, että treenailin seuraamista, sivulletuloa, luoksetuloa ja ens sunnuntain mätsäreitä varten treenattiin kans mätsijuttuja.

Tänä talvena pitäs saada ALO-liikkeet plakkariin, joista uupuu enää estehyppy sekä liikkeestä maahan ja seiso. Liikkeestä jäävät liikkeet onnistuu kotona, mut ei hallissa. Ja vaativat siinä käsimerkin ja aika voimakkaan käskyttämisen et suorittavat kunnolla. Joten niitä pitää vielä treenata. Estehyppyä vois treenaa jos ois este. Hmh, pitää jotain kehitellä.

Laitettiin tossa eilen ennen tokoa Essin kans mokkapaloja.. neidit sit tahto välttämättä maistaa vähä taikinaa. Mokkapalan päälle laitettava litku oli ehkä aavistuksen liian löysää, ja pohja vino ja kuumahko, joten litkua valui pitkin pöytiä aina lattialle saakka. Tytöt sit meni taikinasateeseen ihan onnessaan, tuloksena kaksi taikinaista paimenkoiraa...

Tänään kävin C&C:n kanssa koirapuistossa, ja Auroran kans privalenkillä keskustassa ihmisten ja liikenteen vilskeessä sekä torilla ja käveltiin kans Kennelrehun rekan ohite, jossa oli huisisti ihmisiä jonottamassa lihaa koirilleen. Aurora oli tietysti peloissaan taas tällä lenkillä, mutta loppulenkki sujui aavistuksen rennommin kuin alkulenkki. Joku humalainen mies koetti silittää Auroraa, ja lähin tilanteesta niin pian kuin mahdollista. En halua tuolle mitään traumoja mistään miehistä tai ihmisistä muutenkaan, ihan tarpeeks arka koira on jo muutenkin. Huohhista vuan.


 


Ja vielä tähän loppuun lisää kuvasia joita nappailin viikonlopun aikaan kotosalta...



Ei ole vielä vesi liian kylmää näille paimenille..




 




Meiän hoikka mamma pian lyhyessä turkissaan <3
Valmista tuli kuitenkin...

... vaikka välissä homma näytti ns.
valuvan käsiin.
TAIKINAPAIMENET TULEVAT!




Tässä vielä tokokuvia kätevästi GIF-muodossa, kiitos Essille kuvista!


Kiksu tokoilee.
Cara tokoilee.
Cara tokoilee part II, vametti eikä antanu laittaa yhelle.